Lipon tekeminen

Takaisin

Lippo on pitkän varren päässä oleva haavimainen pyyntiväline. Pyydyksenä lippo on eräänlainen kädenjatke, ja lippousta voidaan pitää kalan kannalta pehmeänä pyyntitapana. Lipon rakenne ei ole perinteisesti ollut kalastusyhteisön tai minkään muun tahon määräämä, vaan tekijän kädenjälki on saanut näkyä. Nykyisin Tornionjoen kalastussääntö määrittelee siikalipon liinan vahvuutta.

Monet kalastajat kutovat ja valmistavat lipot itse yhä tänäänkin. Toiset lippoajat tekevät lippoja myös muille kalastajille. Jotkut lipontekijät ovat erikoistuneet lipontekoon, ja heidän lippomallinsa ovat saattaneet olla hyvin yleisiä omissa kylissään. Esimerkiksi Hannes Risto Kukkolasta on tunnettu lipontekijä, joka valmistaa lippoja myös toisille lippoajille.

Vanhan lipon haarapuu eli hankonen Matkakoskelta, Kuva Jarno Niskala..jpg

Vanhan lipon haarapuu eli hankonen Matkakoskelta, Kuva Jarno Niskala.

Lippoa käytetään virtapaikoissa ja koskissa kuljettamalla pitkän varren päässä olevaa lippoa myötävirtaan kohti pohjan kosteita, joihin kala pysähtyy lepäämään. Koste on koskessa kivien väliin muodostuva suojaisen virran paikka. Lippo täytyy rakentaa mahdollisimman huomaamattomaksi sekä muun muassa lujuudeltaan sellaiseksi, että siika saadaan sieltä pyydystettyä.

Liponkutojia. Kuva Arttu Tuovinen.jpg

Liponkutojia. Kuva Arttu Tuovinen

Tornionjoella voidaan puhua samantyyppisestä lipon perusmallista. Lippojen erot ovat erityisesti kiinnityksissä ja lipon koossa. Vanhat luonnonmateriaaliajan lipot ovat rakenteiltaan Tornionjoen kylissä melko samanlaisia, eriytyminen on tapahtunut suurin piirtein 1950-luvulta lähtien.

Suomessa ja Ruotsissakin sanotaan esimerkiksi olevan erityinen Korpikylän mallinen lippo, jossa oli eroja Kukkolan lippoon. Vuennonkosken lippo sai puolestaan vaikutteita Korpikylän (Matkakosken) mallista.

Perinteen taustaa ja historiaa

Paikalliset olosuhteet, joen virtaus, kalan reitti ja pohjan sekä yksittäisen lippokuopan muoto vaikuttavat siihen, millainen lippo on niihin sopiva eli pyytävä. Tornionjoella lipon kehitystä voidaan tarkastella kalastajien perimätiedon ja kokemusten, kirjallisuuden sekä muun arkistotiedon valossa. Tornionjoen lippo on yhä käytössä oleva jäänne keskiajalta, 1200–1300-luvuilta. Lippokalastusta on periaatteessa saattanut olla ennen sitäkin, mutta nykyisen lippouskulttuurin jälkiä voidaan kuitenkin seurata noinkin kauas.

Lippo on pääosin säilyttänyt muotonsa nykypäiviin asti. Lippoja on historiallisesti käytetty myös muilla jokivarsilla, mutta näihin päiviin lippouskulttuuri on yhtäjaksoisesti jatkunut erityisesti Tornionjoella. Tornionjokivarren kylien asukkaat ovat olleet vuorovaikutuksessa toistensa kanssa ja käyttäneet alun perin myös samanlaista lippomallia.

Tornionjokivarren lippo on rakennettu useasta eri kappaleesta. Kustaa Vilkuna pitää todennäköisenä, että Tornionjokivarren suomalaisten esi-isät ovat tuoneet tämän lippomallin siirtyessään keskiajalla Satakunnasta pohjoiseen.

Lipot on tehty vielä lähihistoriassakin täysin luonnonmateriaaleista. Pellavalankainen liina on kiinnitetty katajaiseen vempeleeseen eli vanteeseen, joka pitää lipon pussimaisen suun auki. Nahalla päällystetty vemmel on kiinnitetty haarapuuhun eli hankoseen, joka puolestaan kiinnitetään pitkään puiseen varteen. Osa luonnonmateriaaleista on käytössä yhä tänäänkin.

Hannes Risto. Kuva Nina Susi Pohjolan Sanomat, Lapin Kansa..jpg

Hannes Risto. Kuva Nina Susi Pohjolan Sanomat, Lapin Kansa.

”Ne oli aika raskaita puuvarret siihen verrattuna mitä nykysin. Näe ko mieki kävin mettästä aina hakemassa puuvarren ja Orren Iikka vaina sitte mulle höyläsi sen ja se laitto mulle siihen kunthoon, että mie vain itte sen maalasin mustala maalilla. Se oli se varrenhakuki sielä mettässä, niin se ei kelvannukkaan joka paikasta, piti hakea aina semmosesta paikkaa että se ei ollu äkkiä kasvanu, se oli löyhä silloin jos soli äkkiä kasvanu. Se piti aina ottaa semmonen, että se oli jonku vuen vanha ja sitte pitkä. Ne oli semmosia kuusmetrisiä, ne piti sitte sahata, höylätä ja värkätä niitten kansa.” (Hannes Risto, Kukkola)

Liinan eli verkon kutominen..jpg

Liinan eli verkon kutominen.

Takaisin