Historia

Takaisin

Tornionjokilaakson kiinteä asutus sekä suomenkielisen kulttuurin perusta syntyivät jo varhaiskeskiajalla etupäässä Satakunnan ja Hämeen alueelta tulevan asutuksen mukana.

Tornionjokivarren asutuksen muotoutuminen on sidoksissa tiiviisti kalastus- ja pyyntikulttuureihin. Lippo on syntynyt näiden vanhojen kalastajien ja pyytäjien tarpeisiin. 1200-luvulta lähtien tänne rantautunut saksalainen suola nosti kalan kunnolla arvoonsa. (Tervo 2003, Valonen 1978)

1-aamu
Aamu. Kuva/Foto: Jaakko Heikkilä

Ensimmäiset lippoajat jokivarressa ovat mahdollisesti olleet täällä vaikuttaneet eränkävijäheimot ja viimeistään heidän jälkeen etelämpää tulleet uudisasukkaat. Ensimmäisten jokivarteen tulleiden uudisasukkaiden tiedossa oli, että koskissa mitä todennäköisimmin on kalaa. Heillä oli myös tieto lippokalastuksesta, jota harjoitettiin muuallakin samantyyppisissä olosuhteissa. Uudisasukkaat toivat pohjoiseen mukanaan omia tapojaan sekä tarvekaluja, kuten lipon. Tämä tapahtui jo ennen 1400-lukua. Jo tuolloin käytettyä lippoa voidaan nimittää Tornionjokimallin lipoksi.

fiskemuseum-kukkola-wordilta
Kuva/Foto: Fiskemuseum, Kukkola

Väestö molemmilla rannoilla oli pääsääntöisesti lähtöisin nykyisen Suomen alueelta. Kulttuurissa elivät vahvoina Suomen puolen vaikutteet (esim. kieli), vaikka koko jokivarsi kuuluikin historiallisesti varsinaiseen Ruotsiin. ”Kaikki ovat he, vaikkakin Ruotsin kansalaisia, vankkoja suomalaisia”, kuten matkakuvauksessa Ruotsin Kukkolasta 1909 mainitaan (Helsingin kuvalehti, 1909)

Kalastus kylissä on leimallista niin ikään molemmille rannoille. Kylissä on historiallisia kalakenttiä, ne muodostuivat etenkin paikkoihin, joissa kalastusyhteisöt yhdessä järjestivät kalastusta.

Takaisin